Viestinnän sähköistyminen, digitalisaatio ja zero marginal cost viestinnässä

Oheisen esseen kirjoitin Viestintä ja Yhteiskunta -kurssin suoritukseksi Metropoliassa keväällä 2014

Sisältö

Sähköinen media yhteiskunnallisen murroksen kanavana kehittyvissä maissa. 1

Sosiaalinen media ja pelit luovat uusia heimoja. 2

Kysymys luotettavuudesta. 3

Viestintään uusia tuulia. 4

Paikkatieto viestinnän kohdennuksessa. 4

Avoimen tiedon vaikutus viestinnän kenttään ja yhteiskuntaan. 4

Tekoäly viestinnän tuottajana. 5

Viitteet. 5

Sähköinen media yhteiskunnallisen murroksen kanavana kehittyvissä maissa

Nykyistä maailmaa muuttaa eniten teknologisen muutoksen alati kiihtyvä tahti. Kehittyvä teknologia on tuonut ja tuo edelleen ihmisten käyttöön kokonaan uudenlaisia viestinnän tapoja. Viestintäkulttuuri on esimerkiksi Twitterin ja Facebookin tapaisten viestintäalustojen ansiosta muuttunut perusteellisesti vuosikymmenessä — suhteellisen lyhyessä ajassa siis. Muutos on ollut raju länsimaissa, jossa perinteisten mediakanavien osuus viestinnästä on pudonnut rajusti. Vielä rajumpaa muutos on kehittyvissä maissa.  Tällä hetkellä kokonaiset kulttuurit hyppäävät yli perinteisen viestinnän kehitysvaiheista. Saharan eteläpuolisen Afrikan maaseudulla matkustaessa hämmentää se, miten yleisesti perinteisiin heimoasuihin pukeutuneilla masai-heimon jäsenillä oli käytössään kännyköitä. Myös tilastot kertovat tästä hurjasta muutoksesta. Maailmassa on jo lukumäärin alueita, joilla ei ole sähköä tai juoksevaa vettä, mutta älykännykän ansiosta yhteys internettiin. Kun puhutaan heimoista, joissa lukutaidottomuus on yleistä ja viestintä on aiemmin ollut pappien ja suullisen perimätiedon varassa, on kyse isosta harppauksesta lähestulkoon kivikaudesta nykyaikaan. (1)  (2) (3)

Isosta kulttuurisesta murroksesta huolimatta monet näistä kehittyvistä kulttuureista ovat uusien viestintävälineiden kohdalla siinä mielessä etulyöntiasemassa länsimaihin verrattuna, että kyseisten maiden väestö on tyypillisesti nuorta. Nuoret, alle 20 vuotiaat omaksuvat uudet välineet ja viestinnän keinot hetkessä. Myös vanhan infrastruktuurin puute lisää kiinnostusta uusien teknologioiden käyttöön. On siis hyvin mahdollista, että kokonaiset kulttuurit hyppäävät yli painetusta sanasta, televisiosta ja radiosta suoraan twitterin, youtuben ja muiden vastaavien sähköisten viestintäpalveluiden maailmaan, ohi länsimaiden eläköityvän väestön. Koska käytettävissä olevat viestintäkanavat vaikuttavat yhteiskunnan rakenteeseen ja vallankäyttöön voimakkaasti, on odotettavissa pelkkää arkipäivän some-viestintää isompia muutoksia näissä yhteiskunnissa. Kehittyvissä maissa tyypillisesti vallassa oleva keskushallinto tulee kohtaamaan ison haasteen, kun maiden nuori väestö viestii yhteiskunnallisista aiheista somessa keskenään, ohi keskitetyn hallinnon ja vallanpitäjien. (4)

Kun keskusvallan portinvartijat eivät enää säätele saatavilla olevaa informaatiota ja kun nopeat verkkoyhteydet saavuttavat yhä kaukaisempia alueita, avaa se noiden alueiden väestölle pääsyn valtavaan määrään hyödyllistä tietoa. Konkreettista hyötyä lienee Afrikan maaseudulla esimerkiksi terveyteen, maanviljelykseen tai ehkäisymenetelmiin liittyvästä tiedosta. Edelleen pian kuka hyvänsä afrikkalainen paimentolainen voi halvalla älykännykällä opiskella MITssä, julkaista omaa blogia tai youtube videoita. Kehittyvät käännösohjelmistot, puheen tunnistus ja syntetisointi tulevat kaatamaan viimeisetkin vapaan viestinnän raja-aidat kuten kielimuurit ja lukutaidottomuuden. Länsimaissa tietoa on ollut saatavilla jo pitkään, sillä kirjastot ja sanomalehdet ovat olleet kymmeniä vuosia kaikkien saatavilla. Kehittyvissä maissa mullistus on aivan toista luokkaa ja sen vaikutusta on hankala arvioida. Keskittyykö kehittyvien maiden kansalaisten viestinnän tarve ensisijaisesti viihteeseen ja tapahtuuko yhteiskunnallinen kehitys hitaasti? Vai nähdäänkö lähitulevaisuudessa arvostettuja verkkoyliopistoja, joiden huippuoppilaat voivat suorittaa tutkintonsa paikasta ja varallisuudesta riippumatta? Yleistyykö tällaisten verkko-opiskelumahdollisuuksien suosio myös kaikkein köyhimmissä maissa? (1) (3) (5)

Muutoksen kannalta oleellinen vaikuttava tekijä on yhteiskunnan ikärakenne. Se vaikuttaa kulttuurin sopeutumiskykyyn ja kykyyn omaksua joustavasti uusia viestinnän kanavia. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat arabikevään sosiaalisesta mediasta käsin hajautetusti johdettu vallankumous sekä toisaalta vanhenevan Venäjän ylhäältä johdettu, keskitetty viestintä Ukrainan kriisissä. Arabimaissa väestö on hyvin nuorta ja kykenee nopeasti omaksumaan uudet viestintäkanavat. Venäjällä syntyvyys on pitkään ollut alhainen ja vanheneva väestö turvautuu viestinnässään vanhoihin tuttuihin keskusjohtoisiin viestintävälineisiin. (3)

Sosiaalinen media ja pelit luovat uusia heimoja

Viestintää yhteisyyden tuottamisen näkökulmasta tarkastellessa huomaa, että sähköinen media ei ole pelkästään tilavinoutunutta vaan myös sähköissä mediassa ihmisillä on tarve ylläpitää jatkuvuutta. Globaali levikki voidaan nyt saavuttaa käytännössä olemattomalla kustannuksella. Tämä on mahdollistanut lukuisien alakulttuurien kukoistuksen verkossa. Blogger:in ja Wordpressin tapaiset sähköiset viestintäalustat ovat tehneet julkaisemisesta helppoa ja yhteisöjä voi rakentaa keskustelupalstojen avulla. Enää poikkeavasti ajatteleva tai pukeutuva ei jää oman pienen paikallisen yhteisönsä keskellä eristyksiin, vaan jokaiselle löytyy hengen heimolaisten luoma yhteisö verkossa. Näillä heimoilla on jokaisella oma tarinansa, jota heimon jäsenet kertovat toisilleen verkossa. Tarina voi olla vaikkapa maahanmuuton aiheuttama uhka, jota vastaan heimo taistelee (hommaforum.org), ylipainon kanssa taistelevien yhteinen matka kohti normaalia painoa (Kiloklubi.fi) tai nuorten miesten salainen My Little Poni fanius. Tällaiset virtuaaliset heimot lomittuvat paikallisesti ja yksi ihminen saattaa kuulua useampaankin saman mielisten virtuaaliseen heimoon. Heimon oma tarina, eli käsitykset siitä mikä on heimon näkemys totuudesta ja mikä on heimolle tärkeää (agenda), tulee julki heimon omilla viestintäkanavilla. Näillä viestintäkanavilla, esimerkiksi keskustelupalstoilla, heimo rakentaa omat sisäiset sääntönsä, jossa mm määritellään, kuka kuuluu heimoon ja kuka ei. Kuten kaikissa kulttuureissa, myös verkossa elävät heimot jakavat ihmiset ”meihin” ja ”muihin”. (6)  (7)

Sähköisen median hallitsemassa nyky-yhteiskunnassa voi saman yhteiskuntarakenteen sisällä elää hyvin erilaisia heimotarinoita ilman, että ihmiset ovat tietoisia naapurinsa tai työtoverinsa ajattelutavasta. Heimon sisäisessä kanssa käymisessä, joka saattaa olla puhtaasti sähköisten viestintäkanavien varassa, vahvistetaan aktiivisesti heimon omaa tarinaa ja pyritään edistämään heimon agendaa. Heimo pyrkii sulkemaan ulkopuolelle ne tarinat, jotka ovat ristiriidassa heimon oman tarinan kanssa. Jos heimo kasvaa riittävän vahvaksi ja sen sanoma on riittävän myyvä, pystyy se muokkaamaan myös perinteisten, ylhäältäpäin johdettujen viestimien agendaa. Tästä ovat esimerkkinä vaikkapa niin kutsutut rasvasodat. Eläinrasvan terveellisyyttä puolustavien ”heimo” on saanut huomattavia määriä palstatilaa iltapäivälehdissä, vaikka lääketieteen parista ei heimon näkemyksille juuri löydy tukea. Tämän diskurssin taustalla on kuitenkin myös vahvoja kaupallisia toimijoita, joiden intresseissä on edistää eläinrasvan menekkiä ja liioitella proteiinin merkitystä ruokavaliossa. (8) (9)

Oma lukunsa ovat kaupallisten pelien ympärille muodostuvat heimot. Verkossa ryhmässä pelattavat pelit, kuten World of Warcraft luovat heimoja jotka viettävät kaiken vapaa-aikansa yhdessä virtuaaliympäristössä. Voidaanko tällöin enää edes puhua viestinnästä, vai elämästä virtuaalitodellisuudessa? Ainakin näiden heimojen toisilleen kertovat perustarinat ovat kovin kaukana reaalitodellisuudesta. Silti voidaan helposti huomata, että pelitkin rakentuvat kulttuurillisille perusolettamuksille. Peleissä kerrotut tarinat pohjaavat usein pelin luojien kulttuurin kertomiin tarinoihin. Pelien sisältämät skeemat ovat usein suhteellisen traditionaalisia eikä länsimaisen peliyhtiön pelin skeemat välttämättä aukene aasialaisen kulttuurin edustajalle ja päinvastoin. (10)

Median sähköistymisen ja sosiaalisen median vaikutusvallan lisääntyessä valta näyttäisi siirtyvän yhteiskunnassa ylhäältä alas, vallanpitäjiltä ruohonjuuritasolle. Kuitenkin vanhat vaikuttamisen keinot, kuten vaikkapa disinfomaation levittäminen ja valtaapitävien agendojen edistäminen julkisessa keskustelussa toimivat myös verkossa. Näistä esimerkkeinä Venäjän hallinnon masinoima mediakampanja liittyen Krimin valtaamiseen. Aktiiviset tahot voivat vahvasti vaikuttaa nettipalstoilla käytävään keskusteluun levittämällä disinformaatiota tai hämmentämällä keskustelua pitämällä näkyvästi esillä ”vaihtoehtoisia näkökantoja”. Tavallisen kansalaisen on hyvin vaikea tunnistaa kirjoittajan piiloagendaa tai arvioida eri lähteiden luotettavuutta ja painoarvoa suhteessa toisiinsa. Tällä tavoin ovat ilmeisesti toimineet myös ilmastomuutosta vastustaneet tahot, aiheuttaen merkittävää vahinkoa ilmastomuutoksen vastaisille toimille. (11) (12) (13)

Median sähköistyminen, heimoistuminen ja teknologian nopea muutos ja sen vaikutus yhteiskuntaan, kuten automatisaation tuoma kasvava työttömyys repivät perinteistä yhteiskuntajärjestystä. Kansallisvaltioissa kansallinen tarina uhkaa hajota viestinnän ja yhteiskunnan muutosten myötä. Nykyään ihmiset yhä kasvavassa määrin kirjoittavat itse omat tarinansa. Identiteettiä määrittävä tarina ei enää jatkossa määräydy ylhäältäpäin ohjatusti. Ihmisillä on kuitenkin tarve jatkossakin kuulua joukkoon ja jakaa sama tarina muiden kanssa. Yhteinen tarina vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisää turvallisuuden tunnetta. Sen takia nykyihminen hakee itselleen kansallisen tarinan tilalle identiteettinsä tueksi uuden tarinan verkon virtuaalisten heimojen joukosta. Tämä murros ei kuitenkaan aina tapahdu ongelmitta. Ei ole sattumaa että venäjällä, jossa väestö on ikärakenteeltaan vanhaa, vetoaa kansaan vahvan kansallisen yhtenäisyyden korostaminen ja vaikkapa seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksien polkeminen. Venäjällä Neuvostoliiton hajotessa hajosi myös kansallinen tarina, eivätkä etenkään vanhemmat ihmiset kykene löytämään itselleen uutta tarinaa verkkomaailman heimojen joukosta, vaan pyrkivät ylläpitämään vanhaa tarinaa vaikkei se enää olisi muuttuneessa maailmassa mielekästä. (14)

Kysymys luotettavuudesta

Viestinnän tuottajan ja kuluttajan roolien sekoittuminen on nostanut esiin huolta siitä, miten luotettavaa ja puolueetonta käyttäjien tuottama viestintä on. Verkossa tapahtuvassa viestinnässä on kuitenkin vahva itseään korjaava mekanismi silloin kun kaikki lukijat voivat kommentoida viestejä. Joissain tapauksissa vapaa kommentointi on aiheuttanut ongelmia, ja sitä on haluttu rajoittaa eri keinoin. Keskusteluja saatetaan esimerkiksi moderoida. Yksittäisen tahon suorittamassa moderoinnissa piilee kuitenkin sensuurin vaara. Riskinä on, että moderoija poistaa omaan maailmankuvaan sopimattomia viestejä ja näin vinouttaa vapaata keskustelua. Näin voi käydä siitäkin huolimatta, että moderoija tietoisesti pyrkii tätä välttämään. Moderointia parempi vaihtoehto ehkä on ”peukuttamien”, jolloin lukijat voivat äänestää, onko ko kommentti hyvä vai ei. Joka tapauksessa sekä medianlukutaidon että argumentointitaitojen merkitys kasvaa ”produsage” kehityksen myötä. Näitä taitoja voisi lapsille ja nuorille opettaa enemmän jo peruskoulutuksen osana.

Toinen asia, mikä usein jää nettiviestinnän luotettavuutta kritisoidessa huomiotta on se, ettei ennen sähköistä viestintääkään ole ollut olemassa mitään täydellisen riippumatonta ja objektiivista viestintää. Paperilehdissäkin on kautta aikain esitetty tarkoitushakuisia, puolueellisia ja suorastaan valheellisia väitteitä. Painetun sanan kritisoiminen on vain ollut paljon vaikeampaa, eikä lukijoilla ole ollut mahdollisuutta keskenään validoida painetun sanan sisältöä. Perinteisen viestinnän ammattilaiset eivät välttämättä edes pyri esittämään objektiivista tai oman ymmärryksensä mukaista parasta näkökulmaa, vaan ensisijainen tavoite voi olla mediatuotteen myynnin maksimointi. Tästä johtuen täysin epäuskottavat ja epätieteelliset henkilöt saatetaan esittää asiantuntijoina suurin otsikoin, kun taas tieteen valtavirran mukaiset näkemykset jätetään huomiotta vain siksi, että ne eivät ”myy”. On paljon helpompaa myydä lehteä Antti Heikkilän ”syö voita” teesillä kuin Pekka Puskan ”syö parsakaalia” agendalla. (15)

Katastrofitilanteissa sosiaalisella medialla on jopa etunsa perinteiseen viestintään verrattuna. Yksittäisen toimittajan mahdollisuudet saada tietoa jonkin katastrofitilanteen laajuudesta ovat hyvin rajalliset. Sen sijaan ihmisjoukko kyky peilata tilannetta kattavasti verkottuneen somen kautta on paljon parempi. Tämä tuli hyvin esiin Thaimaan tsunamionnettomuuden aikana, kun Sukellus.fi palvelusta muodostui tärkein tiedonvälityskanava katastrofin suomalaisia uhreja koskevassa viestinnässä. Verkottuneessa viestinnässä myös yksittäiset virheet korjaantuvat yleensä nopeasti. Tosin joissakin tilanteissa myös huhut saattavat levitä, kun parempaa tietoa ei ole saatavilla. (16) 

Viestintään uusia tuulia

Viestintäteknologian kehitykseen keskittyvää näkökulmaa syytetään usein teknologisesta determinismistä. Tosiasia kuitenkin on, että vaikka ihmisten viestinnän tarpeet eivät ehkä ole juuri muuttuneet, niin vasta sopivat teknologiset alustat antavat mahdollisuuden toteuttaa viestinnän tarpeita. Seuraavaksi lyhyt esittely joistakin uusista teknologioista ja niiden tuomista muutoksista viestinnässä.

Paikkatieto viestinnän kohdennuksessa

Nykyisissä älykännyköissä on mahdollista viestinnän ohjaukseen paikkatietoa. Tätä käytetään ainakin Suomessa vielä yllättävän vähän. Kohdennettua mainontaa tai edes informaatiota ei ole vielä tarjolla kovinkaan paljon, vaikka siitä voisi olla kuluttajalle selvää hyötyä. Jonkin verran paikkotietoa hyödyntäviä viestintäpalveluita sentään on saatavilla. Näistä esimerkkeinä vaikkapa eat.fi, josta voi helposti hakea lähistöllä olevat ravintolat, taikka hiljattain suosioon noussut Tinder treffipalvelu, josta näkee muiden käyttäjän etäisyyden itsestään. Augemented realityn yleistyessä voi olettaa, että myös paikkatiedon hyödyntäminen kasvaa, myös viestinnässä. (17) (18) (19)

Avoimen tiedon vaikutus viestinnän kenttään ja yhteiskuntaan

Datan tallennuskapasiteetin hinnan putoaminen ja viestintäyhteyksien nopeuden kasvun on parantanut viestinnän mahdollisuuksia kun viestintää tarkastellaan informaation siirron näkökulmasta. Edelleen digitalisaation myötä monien aineettomien hyödykkeiden marginaalikustannus on painumassa nollaan. Myös markkinoille tulon kynnys on monin paikoin häviämässä. Tämä saattaa muuttaa yhteiskunnan valtasuhteita rajustikin. Digitaalisen informaation jakaminen ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi murentaa perinteisen markkinatalouden perustaa. Jos jaan ottamani valokuvan Flickr palvelussa ilmaiseksi tuhansille muille käyttäjille, ei se tuota kenellekään taloudellista voittoa. Vien myös osuuden kaupallisten kuvatoimistojen liiketoiminnasta. (5) (20) (21) 

Traditionaalinen viestintä on kohdannut digitalisaation eturintamassa, mutta sama kehitys on leviämässä myös muille toimialoille. Esimerkiksi verkossa levitettävä oppimateriaali, tutoriaalivideot ym murentavat perinteisen koulutuksen liiketoiminnan pohjaa. Edelleen 3D tulostus tulee tuomaan samaa kehitystä myös fyysisiin tuotteisiin. Verkosta löytyy jo sivustoja, joilla käyttäjät jakavat ilmaiseksi tekemiään 3D malleja. Näistä kuka hyvänsä 3D tulostimen omistava henkilö voi tulostaa itselleen oman kappaleen pelkän tulostusraaka-aineen hinnalla. Näin myös kappaletavaran tuotanto on digitalisoitumassa ja sen myötä ainakin osittain liukumassa pois perinteisen liiketoiminnan piiristä. IT sektorilla avoimeen lähdekoodiin perustuvat järjestelmät ovat jo hyvin kehittyneitä ja kykenevät tarjoamaan vaihtoehdon perinteisille kaupallisille ohjelmistoille. Tämä kehitys tulee todennäköisesti leviämään myös muille toimialoille digitalisaation myötä. (22) (1) (21) (5)

Hakukone algoritmit kannustavat osaltaan avoimen informaation levittämiseen. Monet luovan työn tekijät mainostavat itseään verkossa jakamalla ilmaiseksi joitakin tekemiään töitä, esimerkiksi verkkosivupohjia. Palkkioksi liikenne tekijän sivulle kasvaa jolloin edelleen näkyvyys nettihauissa ja somessa kasvaa. Ilmaisen datan jakaminen toimii siis tehokkaana verkkomainoksena.

Avoimen datan tuoma uusi informaation tuottamisen ja jakamisen kulttuuri ravistelee ekonomiseen reduktionismiin perustuvia näkemyksiä. Miten mitataan taloudellinen hyöty silloin, kun ihmiset jakavat rahan arvoisia informaatiotuotteita ilmaiseksi netissä? Tässä olisi kriittisellä tutkimuksella hyvä mahdollisuus selittää ilmiötä ja sitä, miten se avaa entistä paremman maailman mahdollisuuden kaikille.

Tekoäly viestinnän tuottajana

Eräs viestinnän uusi nouseva kehityssuunta on tekoälyn vaikutus. Tekoälyohjelmistot kirjoittavat jo nyt esimerkiksi urheilu ja talousuutisia. Jatkossa ohjelmiston avulla tuotetun viestinnän sovellusalue tulee kasvamaan. Käännösohjelmistojen kehittyminen edelleen vähentää paikallisten viestinnän ammattilaisten tarvetta. (1) Toistaiseksi tällainen tekoälyn tuottama viestintä on hyvin yksinkertaista ja rutiiniluontoisten viestien tuottamiseen keskittyvää. Toisaalta Yhdysvalloissa on otettu jonkin verran myös käyttöön tekoälypuhelinpalveluja, joissa asiakkaita palvelee henkilökohtaisesti tekoäly. Tällainen tekoälypalvelu voi esimerkiksi ottaa vastaan varauksia lennoille. Edelleen 3D animaation kehittyessä voi odottaa, että lähitulevaisuudessa nähdään esimerkiksi animoituja TV juontajia tai uutistenlukijoita. Tekoälyn tuottama viestintäkin oletettavasti monipuolistuu ja kehittyy edelleen. Jonkin aikaa ehkä kuitenkin vielä menee, ennen kuin tekoäly alkaa kirjoittaa menestysromaaneja? Tosin ensimmäiset tekoälyn tuottamat musiikkikappaleet on jo nähty vuosia sitten. Kerääkö jatkossa verkkorobotti tietoa verkosta ja kirjoittaa siltä pohjalta artikkeleja lehtiin tai verkkoblogeihin? En pitäisi tätäkään kehitystä kovin mahdottomana. (1) (23)

Viitteet

1. Kurzweil, Ray. The Singularity Is Near: When Humans Transcend Biology. New York : Penguin Group, 2006. 978-0143037880.

2. Wikipedia. Global Internet Usage. Wikipedia. [Online] Wikipedia. [Cited: 4 19, 2014.] http://en.wikipedia.org/wiki/Global_Internet_usage.

3. PewResearch. Emerging Nations Embrace Internet, Mobile Technology. s.l. : PewResearch, 2014.

4. Wikipedia. List of countries by median age. Wikipedia. [Online] Wikipedia. [Cited: 4 19, 2014.] http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_median_age.

5. James McQuivey, Josh Bernoff. Digital Disruption: Unleashing the Next Wave of Innovation. s.l. : Amazon Publishing (Forrester Research), 2013. 9781477800126.

6. Herzen, Anna von. Pikkuponit hurmaavat nyt nuoria miehiä. www.hs.fi. [Online] Helsingin Sanomat, 6 21, 2012. [Cited: 4 18, 2014.] http://www.hs.fi/kulttuuri/a1340188057878.

7. Smith, Tyrone L. Adams and Stephen A. Electronic Tribes - The Virtual Worlds of Geeks, Gamers, Shamans, and Scammers. Austin : University of Texas Press, 2008.

8. Wikipedia. Rasvakeskustelu. Wikipedia. [Online] Wikipedia. [Cited: 4 19, 2014.] http://fi.wikipedia.org/wiki/Rasvakeskustelu.

9. Snodgrass, Jeffrey G., et al. Cultural Consonance and Mental Wellness in the World of Warcraft: Online Games as Cognitive Technologies of ‘Absorption-Immersion’ . Cognitive Technology. 2011, Vol. 16, 1.

10. Wikipedia. Videopelikulttuuri. Wikipedia. [Online] Wikipedia. [Cited: 4 19, 2014.] http://fi.wikipedia.org/wiki/Videopelikulttuuri.

11. —. Climate change denial. Wikipedia. [Online] Wikipedia. [Cited: 4 18, 2014.] http://en.wikipedia.org/wiki/Climate_change_denial.

12. The Economist. Russian propaganda: 1984 in 2014. The Economist. [Online] The Economist, 3 29, 2014. [Cited: 4 15, 2014.] http://www.economist.com/news/europe/21599829-new-propaganda-war-underpins-kremlins-clash-west-1984-2014.

13. Yuhas, Alan. Russian propaganda over Crimea and the Ukraine: how does it work? The Guardian. [Online] The Guardian, 3 17, 2014. [Cited: 4 15, 2014.] http://www.theguardian.com/world/2014/mar/17/crimea-crisis-russia-propaganda-media.

14. Kaaro, Jani. Miksi monet ovat niin onnettomia materian keskellä? Helsingin Sanomat. [Online] Helsingin Sanomat, 4 16, 2014. [Cited: 4 18, 2014.] http://www.hs.fi/tiede/a1397536511704?jako=7fc34397c73e550aadb40a8e8bb07098&ref=fb-share.

15. Haapanen, Mikko. THL: Terveysviranomaisille uhkaa tulla takkiin rasvasodassa. yle. [Online] Yle, 3 19, 2014. [Cited: 4 19, 2014.] http://yle.fi/uutiset/thl_terveysviranomaisille_uhkaa_tulla_takkiin_rasvasodassa/7132947.

16. Vuoden 2005 tiedonjulkistamispalkinnot jaettiin / Tiedote. Opetus- ja kulttuuriministeriö. [Online] Opetus- ja kulttuuriministeriö, 3 30, 2005. [Cited: 4 19, 2014.] http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2005/3/vuoden_2005_tiedonjulkistamispalkinnot_jaettiin?lang=fi.

17. Tietoa Inspire-direktiivistä. Paikatietoikkuna. [Online] Maanmittauslaitos. [Cited: 4 19, 2014.] https://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/tietoa-inspiresta.

18. Tinder. Tindrer. Tinder. [Online] Tinder Inc. [Cited: 4 19, 2014.] http://www.gotinder.com/.

19. eat.fi. eat.fi. eat.fi. [Online] MTV3. [Cited: 4 19, 2014.] http://eat.fi/.

20. Asmussen, Jörg. Rethinking the Social and Ecological Market Economy. Handelsblatt Conference, Frankfurt am Main : s.n., 2014.

21. Rifkin, Jeremy. The Zero Marginal Cost Society: The Internet of Things, the Collaborative Commons, and the Eclipse of Capitalism. New York : Palgrave McMillan, 2014. 978-1-137-27846-3.

22. Wikipedia. Open-source software. Wikipedia. [Online] Wikipedia. [Cited: 4 18, 2014.] http://en.wikipedia.org/wiki/Open-source_software#Business_applications.

23. Luotola, Janne. Chattirobotti lähtee juttukaveriksi – kieltäytyy tosin oluesta. Tekniikka&Talous. [Online] Talentum, 4 17, 2014. [Cited: 4 19, 2014.] http://www.tekniikkatalous.fi/viihde/chattirobotti+lahtee+juttukaveriksi+ndash+kieltaytyy+tosin+oluesta/a982548.